MAIKKU HILJANEN

Kuka olet ja mistä tulet?

Morjens! Maikku Hiljanen on nimi, ja kotoisin mää oon Tampereelta nääs (okei, ei tota oikeesti kukaan käytä)! Tänä päivänä asustelen tietenkin täälä "kylässä" nimeltä Jyväskylä. Melko tuoreena, noin viikon vanhana jyväskyläläisenä voisin sanoa, että vaikuttaa superilta paikalta asustella.

Minkälainen laji- ja koulutustausta sinulla on?

Pisin lajitausta juontaa juurensa Sorin Sirkuksesta. Siellä tuli nuoruudessa temppuiltua liki 10 vuotta. Päälajina itsellä oli kaikenlainen akrobatia, niin maassa kuin ilmassa. Vois siis sanoa, että meikäläinen on viettänyt elämässään enemmän aikaa pää alaspäin kuin ylöspäin! "Sirkusuran" loputtua tuli kokeiltua hetken aikaa kilpa-aerobicia sekä nyrkkeilyä, ja tulihan siinä muutama maratonkin juostua ohimennen. Olen myös aikoinaan kilpaillut vaparifitneksessä kolme kertaa.

​Peruskoulun jälkeen olisin halunnut sirkuskorkeakouluun Kanadaan, mutta päädyinkin Varalaan. Mustana lampaana skippasin siis lukion kokonaan ja päätin, että liikunta on mun juttu, ja haluan jakaa sen ilosanomaa heti enkä vasta lukion jälkeen. Valmistuin siis liikuntaneuvojaksi Varalan Urheiluopistosta, ja sen jälkeen oonkin tehnyt erilaisia liikunta-alan töitä niin yksityisellä, kuin kunnallisellakin sektorilla.

Miten valmistautumisesi rakentui?

Itselläni on aina ollut tapana tehdä asioita "kaikki-tai-ei-mitään" -periaatteella (vähän niin kuin aktiopotentiaali, heh). Tiedä sitten onko se hyvä asia, mutta ainakin tämän tavoitteen kohdalla

lopputulos oli erittäin mieleinen. Valitettavasti oman matkani varrelle mahtui jonkin verran vastoinkäymisiä, ja pääsin aloittamaan valmistautumiseni pääsykokeisiin kunnolla vasta maaliskuun alussa. Siitä eteenpäin mentiinkin sitten 110 lasissa mahdollisuuksien mukaan.

Kevään treeniohjelmaan mahdutin monipuolisesti kaikkia lajeja, painottaen tietenkin eniten omia heikkouksiani eli pallopelejä sekä yleisurheilua ja rullahiihtoa. Tavoitteeni oli joka päivä treenata jotain, mikä vie minua lähemmäksi unelmieni koulupaikkaa. Toisin sanoen kaikki ylimääräiset salitreenit ja juoksulenkit saivat jäädä, ja otin ilon irti eri lajitaitojen harjoittelusta. Toisinaan otin irti myös vihan, surun ja kivun (nimimerkillä sadat epäonnistuneet toistot palloilussa, kaatumiset rullilla ja lentopallon hihalyöntimustelmat, auts).

​Kun kirjallisen kokeen materiaalit julkaistiin, koirallani murtui jalka sinä samaisena päivänä, ja sairastuin itse ihan mielenvikaiseen influenssaan heti lukuloman aluksi. Ensimmäiset pari viikkoa meni siis täysin päin penkkiä lukemisen suhteen. En silti antanut periksi tai luovuttanut, joten viimeiset pari viikkoa tulikin sitten luettua melkeinpä kellon ympäri tai ainakin aamusta iltaan. Tätä en voi suositella kenellekään, ellei se ole ainoa vaihtoehto.

Miten motivoit itseäsi ennen kaikkea vaikeilla hetkillä pääsykokeisiin valmistautuessasi?

Vaikeita hetkiä ja vastoinkäymisiä mahtuu aina matkan varrelle. Tärkeintä on kuitenkin pitää tavoite kirkkaana mielessä vaikkei aurinko aina paistaisikaan. Pääsykoeprojekti on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin pieni aika elämästä, joten miksei tekisi valmistautumista kertalaakista kunnolla?

Mikä oli parasta pääsykokeisiin valmistautumisessa?

Parasta koko pääsykoeprojektissa oli ehdottomasti itsensä haastaminen ja likoon laittaminen 110%. Mikään ei tunnu paremmalta kuin asettaa tavoite, tehdä kovasti töitä sen eteen ja lopulta vielä saavuttaa se! Ja olihan se taas kerran opettavaista poistua sieltä mukavuusalueelta sekä ihan parasta oli oppia itselle uusia taitoja vieraammissa lajeissa. Vaikka pääsykokeisiin valmistautuminen oli ajoittain aika rankkaa, nautin silti koko matkasta ihan älyttömästi!

Miten Liikunnalle.fi -valmennuskurssi auttoi sinua onnistumaan pääsykokeissa?

Itselleni valmennuskurssin osto jo itsessään oli tietynlainen lupaus ja sitoutuminen projektiin, että nyt mennään täysillä loppuun asti eikä vain meinata. Kaikista isoimman hyödyn sain ehdottomasti Harjoituspääsykoepäivistä. Niiden kautta sai varmuutta omaan tekemiseen, ja hyviä vinkkejä sekä palautetta omien heikkouksien kehittämiseen. Valmennuskurssin kautta pääsin tutustumaan upeisiin tyyppeihin, joista muuten tosi moni aloitti nyt fuksivuoden liikunnalla! Se, että pääsi tutustumaan moniin hakijoihin jo ennen pääsykokeita valmennuskurssin kautta, oli taatusti yksi isoimmista voimavaroista.

Millainen päivä oli 25.6.2019?

Kyseistä päivää en varmasti unohda ikinä. Anteeksi myös työkaverille, että jouduit kestämään sen kaiken... Olin siis töissä, kun kuulin, että tuloksia oli alkanut tipahtelemaan. Olin juuri sinä päivänä unohtanut pankkitunnukset kotiin, ja työpäivää oli jäljellä vielä ainakin se 4-5 tuntia ennen kuin pääsisin kirjautumaan Opintopolkuun.

Pelonsekaisin tuntein mietin kohtaloani, kunnes pistetaulukko tuli sähköpostiin. Aloin heti pommittaa tuttuja ja kysellä millä pisteillä koulupaikkoja oli irronnut. En meinannut uskoa silmiäni, kun näytti siltä, että pisteet riittäisivät helposti koulupaikkaan. Olin siinä kohtaa ihan varma, että minulle oli lähetetty jonkun toisen pistetaulukko! Enhän mä oo voinu päästä sisään, kun pääsykokeetkin meni niin huonosti!? Onneksi äiti pelasti kiperästä tilanteesta, ja pääsin tarkistamaan valintatuloksen Opintopolusta jo ennen töistä pääsemistä. Olihan se fiilis jotain sanoinkuvaamattoman upeeta, kun näki myönteisen valintatuloksen!!!!!! Ei sitä voinut uskoa todeksi. Väittäisin, että silloin sydän jätti muutaman lyönnin välistä. Sen jälkeen elettiinkin sitten kuin viimeistä kesäpäivää!

Mitä odotat opinnoilta ja opiskelijaelämältä?

Tulevilta vuosilta liikunnalla odotan mielenkiintoisia opintoja, uusia ystävyyssuhteita ja hyvää

liikunnallista yhteishenkeä! Uuden tiedon ja taitojen oppimista sekä unohtumattomia kokemuksia.

 

Mitä sanoisit nyt itsellesi, joka miettii liikunnalle hakemista?

Luota itseesi! Aseta tavoite, tee suunnitelma ja noudata sitä parhaasi mukaan. Äläkä lannistu vastoinkäymisistä. Vältä turhaa stressiä ja jännittämistä. Kun tekee parhaansa joka päivä, lopussa kiitos seisoo!