Artikkelit ovat monen liikunnalle hakeneen mielestä kirjallisen kokeen haastavin osio. Kokeeseen lukiessa moni saattaa helposti arvottaa artikkelit pääsykoekirjoja merkityksettömimmiksi. Artikkelit ovat kuitenkin mukana pääsykoemateriaalissa juuri siksi, että ne sisältävät aiheesta (liikunnan maailmasta) usein juuri kaikista tuoreimman tutkimustiedon. Pääsykoekirjat antavat ”pohjatiedot”, eli ne tiedot, jotka jokaisen hakijan tulee tietää ja sisäistää. Artikkelit puolestaan tuovat hakijan tähän hetkeen, tarjoten ajankohtaista tietoa. Karkeasti voisikin sanoa, että pääsykoekirjoista tulee ottaa iso kuva haltuun, ja artikkeleista pikkutarkat yksityiskohdat. Artikkeleiden oleellisimman asian voisi usein tiivistää yhteen kappaleeseen, mutta pääsykokeissa saatetaan kysellä yksittäisiä prosenttilukuja.
Haastavaa artikkeleiden lukemisesta tekee niiden pirstaleisuus. Monta artikkelia ja aiheet saattavat olla melko lähellä toisiaan. On suositeltavaa kehitellä keinoja, joiden avulla muistat ja osaat erotella artikkelit. Muistat mikä oli mikäkin, ja mikä oli juuri kyseisen artikkelin sanoma. Tieteellisen artikkelin rakenne saattaa myös aluksi tuntua epäselvältä ja hankalalta.
Tieteellisen artikkelin rakenne näyttää usein tältä:
1. Tiivistelmä (abstract)
Tiivistelmä esittää muutamalla lauseella kaikki varsinaisen tekstin neljä pääosaa. Tiivistelmä antaa jo kuvan siitä mitä on tutkittu ja mihin tuloksiin on tultu.
2. Johdanto (introduction)
Johdanto kertoo lukijalle tutkimuksen taustan ja tarpeen sekä referoi aikaisempia aiheeseen liittyviä tuloksia. Johdanto päätetään yleensä parin lauseen mittaiseen kuvaukseen artikkelin sisällöstä.
3. Tutkimusaineisto- ja menetelmät (materials and methods)
Sisältää kuvauksen työssä käytetyistä mittauksista, niiden toteutuksesta ja menetelmistä, joita tulosten analysointiin on käytetty. Tutkimusmenetelmä on usein hyvin yksityiskohtainen, jotta kuka tahansa alaan perehtynyt voi tutkimuksen toistaa.
4. Tulokset (results)
Tulokset osiossa esitellään yksityiskohtaisesti saadut tulokset. Tämä on artikkelin tärkein osio, ja kaiken loppupäätelmiin johtavan tiedon tulee olla esitelty tässä.
5. Pohdinta ja johtopäätökset (discussion, conclusion)
Pohdinnassa ja johtopäätöksessä artikkelin kirjoittajat tarkastelevat saatujen tulosten merkitystä ja esittävät vertailuja aikaisempiin samaan aihepiiriin liittyviin tuloksiin. Tämän osion viimeisessä kappaleissa usein myös tiivistetään koko artikkelin oleellisin sanoma.
Miten tieteellistä artikkelia luetaan pääsykokeet silmällä pitäen?
Aloita tieteellisen artikkelin lukeminen tiivistelmästä. Tiivistelmä kertoo sinulle tiivistetysti sen mitä artikkeli tulee pitämään sisällään. Lue tämän jälkeen johdanto. Tiivistelmän ja johdannon jälkeen sinulla on hyvä kokonaiskuva artikkelista. Seuraavan osion, eli tutkimusaineiston- ja menetelmät, voit ainakin alustavasti vain silmäillä läpi. Tästä osiosta todennäköisesti ei tule juuri kysymyksiä. Seuraavaksi on vuorossa tulokset. Tulokset osio on artikkelin tärkein osio, sillä tästä osiosta löytyy yksityiskohtainen tieto tuloksista. Yleensä kysymykset koskevat juuri yksityiskohtaista tietoa tuloksista. Viimeisessä osiossa, eli pohdinnassa ja johtopäätöksissä, ole tarkkana siitä mikä on pohdintaa ja mikä on tutkimuksessa esille noussutta asiaa. Asiat, joita tutkijat ovat vain pohtineet, tuskin päätyvät kysymyksiksi. Johtopäätökset on kuitenkin tärkeä osio, sillä siinä vedetään saadut tulokset yhteen. Toisinaan artikkelin lukemista aloitellessa voi olla jopa suositeltavaa tutustua jo alkuvaiheessa johtopäätöksiin. Se helpottaa kokonaiskuvan haltuun saamista.
Toimi näin:
1. Silmäile koko teksti läpi yleisvaikutelman saamiseksi
Akateemisen tekstin lukeminen helpottuu, jos käytät ennen varsinaista lukemista pienen hetken tekstin silmäilyyn ja selailuun. Silmäillessä voit lueskella otsikoita ja aloituskappaleita sekä tutustua hieman kuviin ja taulukoihin. Silmäilyn jälkeen voit päättää mitä luet missäkin järjestyksessä ja mihin kohtiin kannattaa panostaa eniten.
2. Skannaa pääkohdat ja niihin liittyvät yksityiskohdat
Etsi vastauksia kysymyksiin mitä, mikä, kuka ja milloin. Jätä tässä vaiheessa huomioimatta kaikki se mitä et etsi. Skannatessa on hyvä alleviivata tärkeältä tuntuvat osiot ja avainsanat.
3. Lue artikkeli huolellisesti läpi
Kun olet saanut purettua artikkelin luettavaan kuntoon, on aika käydä se kokonaisuudessaan huolella läpi. Tee lukiessa vielä muistiinpanoja. Kirjoittaminen auttaa muistamaan asioita paremmin kuin pelkkä lukeminen.
4. Luo muistisääntö
Artikkeleita on monta ja niiden erottaminen ja muistaminen on vaikeaa. Luo oma muistisääntö, jotta tiedät aina mitä artikkelia mahdollinen asia tai kysymys koskee. Voit esimerkiksi värikoodata artikkelit. Käytä tiettyyn artikkeliin vain tietyn väristä alleviivaustussia. Näin muistat aina että, asia X koski sinistä artikkelia ja sininen artikkeli sisälsi nämä ja ne asiat.