Läpileikkaus liikuntapedagogiikan opintoihin

Nyt syvennytään siihen, millaista on opiskelu liikuntatieteellisessä. Tässä tekstissä on tarkoitus avata tarkemmin liikuntapedagogiikan opintoja ja eritoten niiden ensimmäisiä vuosia. Ole yhteydessä meihin, mikäli sinulle herää kysymyksiä aiheeseen liittyen!
Ensimmäisenä vuonna opinnoissa on yliopistolle tyypilliseen tapaan paljon peruskursseja, jotka antavat niin sanottua pohjatietoa useista eri aiheista liikunnan ja urheilun saralla. Esimerkiksi liikuntabiologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden kurssit luovat omalta osaltaan yleiskuvaa muun muassa niin ihmiskehon toiminnasta kuin myös suomalaisen urheilujärjestökentän rakenteesta.
Liikuntabiologian peruskursseilla käsitellään esimerkiksi fysiologisia perusasioita aerobisesta kynnyksestä hermoston toimintaan ja perehdytään ihmisen anatomiaan opettelemalla kehon osia luista lihaksiin. Näin opiskelija saa hieman käsitystä liikuntabiologian opinnoista, esimerkiksi sivuaineopintoja silmällä pitäen.

Terveystieto heti mukaan

Näiden lisäksi esimerkiksi terveystiedon opinnot käynnistyvät alkeista, joissa luodaan pohjaa tuleville vuosille. Ensimmäisen vuoden terveystiedon kurssien aiheita ovat esimerkiksi eri väestöryhmien terveyden edistäminen sekä liikunnan kulttuurihistoria, jolla luodaan käsitystä liikunnan sekä urheilun murroksesta läpi vuosisatojen. Kaikki edellä mainitut kurssit ovat kuitenkin enemmän pintaraapaisuja opintojen maailmaan, jotka antavat mahdollisuuden jatkaa aineiden opintoja tulevina vuosina. Opetus kyseisillä kursseilla on perinteistä luento-opetusta, ja näillä kursseilla myös tentit tulevat tutuiksi. 

Ryhmissä vahva yhteishenki

Liikuntapedagogiikan opiskelijat jaetaan opintojen alussa kolmeen ryhmään, ikään kuin peruskoulutyyppisesti luokittain. Näissä ryhmissä toteutetaan suuri osa opinnoista, myös se ”pedan” opinnoille selkeästi leimallisin piirre, eli liikuntataitojen opettelu. Eri lajien taitoja opetellaan säännöllisesti läpi lukuvuoden.
Ensimmäisenä vuonna keskitytäänkin ennen kaikkea hiomaan omia lajitaitoja aina telinevoimistelusta talviliikuntaan, mutta ohjaus- ja opetuskokemusta saadaan esimerkiksi alkulämmittelyiden ja harjoitteiden suunnittelusta sekä läpiviennistä. Liikuntaa on siis paljon läpi lukuvuoden, ja se luokin hyvin pitkälle raamit opiskelijoiden lukujärjestyksille. Niin sanotuilla demoilla (eli näillä liikuntatunneilla) on oltava paikalla, jotta kyseiset kurssit tulevat suoritetuiksi. Näin ollen ne määrittävät hyvin pitkälti opiskelijoiden päivärytmin.
 
Uusien taitojen oppiminen on todella palkitsevaa ja ryhmiin muodostuukin mahtava yhteishenki, kun toisia kannustetaan ja autetaan ylittämään omia rajojaan. Tämä on varmasti myös osa kuuluisaa liikunnan henkeä, joka koko liikuntatieteellisessä vallitsee. Ryhmien ilmapiiri on iso osa opintoja, sillä se auttaa jaksamaan välillä fyysisesti raskaidenkin päivien läpi ja kannustaa tekemään myös vapaa-ajalla paljon erilaisia aktiviteetteja, esimerkiksi leffailtojen tai biljarditurnausten muodossa.
Muita keskeisiä opintoja ensimmäisenä vuonna ovat etenkin tunne- ja vuorovaikutustaitoja käsittelevät kokonaisuudet. Niissä tutkitaan muun muassa ihmisten kanssa toimimista laajemmassa perspektiivissä, mietitään sekä käydään läpi erilaisia näkökulmia opettajuuteen ja pyritään ymmärtämään syitä ihmisten erilaiselle käytökselle. Kursseilla toimitaan paljon ryhmissä ja parannetaankin näin myös jokaisen keskustelu- sekä kuuntelutaitoja. Näillä kursseilla ryhmien sisäinen luottamus syvenee usein merkittävästi. Myös tieteellistä kirjottamista harjoitellaan kahden hieman laajemman työn verran ensimmäisenä vuonna.

Opintojen edetessä syvennytään opettamiseen

Toisena vuonna opinnoissa nousee suurempaan rooliin itse opettamisen opettelu, kun mukaan tulee myös ensimmäiset pienissä ryhmissä toteutettavat kouluharjoittelut. Näissä opiskelijat saavat ensimmäistä vuotta enemmän maistiaisia myös liikuntatuntien suunnittelusta, jolloin kuva liikunnanopettajan työstäkin tarkentuu pala palalta.
Opettamista myös analysoidaan ja tutkitaan esimerkiksi videolta, jotta kuva omasta toiminnasta tarkentuisi ja näin ollen opettamistasi olisi mahdollista kehittää tehokkaasti. Näillä kursseilla erilaisten raporttien ja kirjallisten töiden kirjoittaminen on keskeisessä roolissa, ja näitä tehdessä omaa tekemistä sekä havaintoja tuleekin analysoitua ja mietittyä entistä tarkemmin.
 
Lajitaitojenkin osalta mennään toisena vuonna didaktisempaan suuntaan, vaikkakin tarkoituksena on vielä myös kehittää kohdennetusti omia taitoja. Oma lajiosaaminen luo kuitenkin pohjaa opetuksellesikin. Liikunnan määrä pysyy runsaana toisenakin vuonna, ja esimerkiksi uimataitoja kehitetään todella runsaasti.
 
Muita toisen vuoden opintoja ovat esimerkiksi yliopisto-opintoihin kuuluva ruotsin kielen kurssi, tieteellistä kirjoittamista sekä ajattelua harjoittava kurssi sekä useat terveystiedon kurssit, mikäli opiskelija myös terveystiedon opettajan pätevyyden haluaa ja aineen näin valitsee sivuaineekseen opintoihin. Erilaisia alan aiheita käsitellään useilla kursseilla vuoden aikana, ja perehdytään myös hieman terveystiedon opettamiseen. Päivät ovat toisenakin vuonna joskus pitkiä, mutta hyvän porukan ja yhteishengen kanssa palkitsevia.

Kandivuosi

Kesäloman jälkeen kolmantena vuonna opinnoissa onkin edessä kandidaattitutkielman teko sekä siihen liittyviä opintoja. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa hyödynnetään ensimmäisten vuosien aikana opittuja taitoja tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Muuten opinnoissa on esimerkiksi erilaisiin tutkimusmenetelmiin perehtymistä, sekä syksyllä ison kokonaisuuden muodostava liikuntataitojen opettamista ja tuntien suunnittelua sekä seuraamista sisältävä kurssi.
Kolmantena vuonna on myös todella runsaasti terveystiedon kursseja, mikäli opiskelija sen sivuaineekseen valitsi. Kolmannen vuoden voisikin kiteyttää niin, että syksyllä on laaja kurssi liikunnan opettamisen opettelua, keväällä kandidaattitutkielman teko ja läpi vuoden paljon terveystiedon opintoja tai muita sivuaineopintoja.

Opintojen loppupuolella valinnanvara kasvaa

Neljäs ja viides vuosi ovat liikuntatieteellisestä opiskelupaikkaa hakeville vielä usean vuoden päässä, mutta niin sanotussa maisterivaiheessa opinnoissa on edessä monia mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Neljäntenä vuonna käydään runsaasti syventäviä opintoja, ja esimerkiksi lajitaitoja syvennetäänkin useilla erilaisilla kursseilla. Opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, mihin taitoihin hän haluaa keskittyä, jolloin valitsemalla esimerkiksi talvilajien syventävän kurssin, pääsee opiskelija ikimuistoiselle matkalle Vuokattiin kehittämään omia talvilajitaitojaan.
Viimeisinä vuosina opiskelija laajentaa ammattitaitoaan ja tietämystään myös suorittamalla sivuaineopintoja sekä muita vapaasti valittavia opintoja. Viimeisenä vuonna opiskelija toteuttaa myös pro gradu -tutkielmansa, joka kuuluu jokaiseen yliopistokoulutukseen Suomessa. Myös päättöharjoittelu kouluolosuhteissa on osa viimeisten vuosien opintoja.

Ikuiset ystävyyssuhteet

Loppuun on vielä lisättävä asia, jota ei koskaan voi liikaa korostaa puhuttaessa liikuntapedagogiikan opinnoista. Opinnot kannustavat ja auttavat luomaan läheisiä ystävyyssuhteita samanhenkisten ihmisten kanssa, ja tästä kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä opiskeluaika ei kestä ikuisesti. Kaikki arjen tekeminen on opinnoissa sekä niiden ulkopuolella mielekkäämpää, kun sinulla on itsellesi tärkeitä ihmisiä ympärilläsi tukemassa ja viihdyttämässä sinua.
Voidaankin sanoa, että päästessäsi opiskelemaan liikunnalle saat opintojen lisäksi elämääsi myös paljon uusia, sinua eteenpäin työntäviä ihmisiä. Se, jos mikä, on voimavara, josta tulet nauttimaan vielä useaan otteeseen opintojen aikana! Ikimuistoisia hetkiä onkin luvassa niin opiskelijatapahtumissa kuin myös opinnoissa!😉
 
Toivottavasti teksti antoi sinulle lisäpontta valmistautumiseen tai avasi uusia näkökulmia aiheeseen. Mikäli sinulle herää kysymyksiä liittyen opintoihin tai hakemiseen, ota rohkeasti yhteyttä meihin!